Pohjoismaisen validoinnin mallin selitykset

·         Tietoa on saatavilla internetissä, mutta myös muilla tavoilla

·         Kohderyhmän ohjaus perustuu tiedon jakamiseen

·         Tieto on dialogisessa muodossa, on mahdollista asettaa kysymyksiä

·         On kerrottu selvästi kenelle validointi on tarkoitettu/kenelle se on relevanttia, ja mihin se voi johtaa yksilön kannalta

·         Avataan mitä validointi tarkoittaa

·         Tiedotuksessa avataan mitä validointi edellyttää hakijalta, ml. ajankäyttöä, tehtäviä ja eri prosessin vaiheita

·         Kerrotaan selvästi mitä kustannuksia siihen sisältyy

·         Kerrotaan mihin hakija tai yhteistyökumppani voi olla yhteydessä, jos haluaa lisätietoja

·         Tiedotukseen osallistuvat tuntevat validoinnin perusteellisesti ja osaavat tuottaa tiedotusmateriaaleja

·         Tietoa on saatavilla myös muille kuin hakijoille, kuten yhteistyökumppaneille

·         Käytetään käsitteitä, joita yleisesti käytetään validoinnista, koulutuksesta ja tutkinnoista puhuttaessa

·         Validointi on toimintana resursoitu

·         Arviointi perustuu standardeihin/kriteereihin

·         Standardit/kriteerit on linkitetty kansalliseen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseen

·         Jos prosessissa on yksilön ja koulun lisäksi muita intressitahoja, on selvää keitä ne ovat ja mikä niiden rooli validoinnissa on

·         Validointiprosessin vaiheita/etenemistä dokumentoidaan

·         Dokumentointi on yksiselitteistä ja selkeää

·         Näytöillä on sama arvo kuin perinteisesti suoritetuilla opintosuorituksilla

·         Hallinnollisia toimintoja ja dokumentointia arvioidaan

Koordinointi

·         Validointiin on yksi ”luukku” tai kontaktipiste

·         Koordinointityötä tuetaan ja ohjataan selkeästi

·         Koordinointityö on läpinäkyvää

·         Validointia tekevien yhteistyöhön/-toimintaan on varattu aikaa ja resursseja

·         Validointia tekevien verkostoitumiseen on varattu aikaa ja resursseja

·         Koordinointityö on pysyvä/jatkuva tehtävä ja tehtävä/rooli on selkeä

·         Ohjaajat ovat saaneet koulutusta tehtäväänsä

·         Ohjaus on integroitu osa muuta validointiprosessia

·         Ohjaushenkilöstölle on tarjolla henkilöstönkehittämistä, koulutusta

·         Ohjaus on osaavaa ja puolueetonta

·         Ohjaus tukee henkilön oikeuksia, kerrotaan mm. valitusmahdollisuudesta

·         Ohjaus perustuu tunnustettuihin/perusteltuihin käytäntöihin ja menetelmiin

·         Ohjaus on realistista, se on yhteydessä yksilön oikeuksiin

·         Ohjauksessa tiedotetaan validoinnin vaikutuksista yksilölle

·         On selkeää mitä dokumentteja vaaditaan

·         Dokumentointia koskevat säännöt ovat selkeitä

·         Tiedonkeruu yksilön osaamisesta on tavoitteellista

·         Osaamisen tunnistamisessa on käytössä useita erilaisia menetelmiä

·         Tiedonkeruu yksilön osaamisesta on kaksisuuntaista, dialogista

·         Tiedonkeruumenetelmät kuvastavat hakijan kompetensseja/osaamista

·         Osaamisen tunnistaminen voi olla myös ryhmämuotoista

·         Käytettävistä menetelmistä kerrotaan avoimesti ja tasapuolista

·         Osaamisen dokumentointiin on tarjolla tukea

·         Käytetään useita, toisiaan tukevia menetelmiä

·         Menetelmien valinnassa ajatellaan yksilön tilannetta ja sopivuutta hänen tarpeisiinsa

·         On olemassa selkeät ja ymmärrettävät kriteerit osaamisen arviointiin

·         Arviointi on validia, ts. mitataan mitä on tarkoituskin mitata

·         Arviointi on tasapuolista

·         On mahdollista käyttää kahta arvioitsijaa

·         Arviointi on avointa ja läpinäkyvää

·         Arviointi on yksilölle tilaisuus oppia

·         Arvioitsijoille on tarjolla ohjausta ja koulutusta

·         Arviointiprosessin vaiheet ja eteneminen on kuvattu

·         On olemassa valitusmahdollisuus

·         Valitusmenettely on toimiva

·         Osaamisen tunnistaminen tukee yksilön sijoittumista koulutukseen, työhön tai muuhun ennalta määriteltyyn tulokseen

·         On olemassa seurantajärjestelmä validoinnin toimivuudesta

·         Validointitoimintaa kehitetään järjestelmällisesti, esim. laatumalliin tai laatujärjestelmään perustuen (sisäisesti/ulkoisesti)

·         Validoinnin laadun kehittämisessä tehdään yhteistyötä, kuten verkostoidutaan