Osaamisen tunnistamisen kriteereitä ja kipupisteitä

Yhteistyöllä ja ammattitaidolla ratkaisuihin

AMMATILLINEN KOULUTUS

Ammatillisen koulutuksen reformissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on tärkeä osa henkilökohtaistamista (HOKS = henkilökohtainen osaamisen kehittämistä koskeva suunnitelma). Jokaisen aiemmin hankittu osaaminen selvitetään ja tunnistetaan.

Eri tavoin hankitun osaamisen osaamisen tunnistaminen on velvoite. Informaali ei arkioppiminen, non-formaali eli epävirallinen oppiminen ja formaali eli muodollinen koulutus tuottavat osaamista, joka tulee tunnistaa.

1. Kun toisessa maassa hankittua osaamista tunnistetaan, pitää varmistaa, että opiskelija ymmärtää ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Tunnistajan on osattava kertoa näistä asioista helpolla ja selkeällä kielellä. Opiskelijan on oltava selvillä myös siitä, mitä osaamisella Suomessa tarkoitetaan, mitä osaaminen tietyllä ammattialalla tarkoittaa sekä miten ja miksi osaamista tunnistetaan. Lisäksi opiskelijan tulee saada tietää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kun hänen osaamistaan tunnistetaan.

2. Osaamisen tunnistajan on myös oltava selvillä siitä, mikä on kielitaidon merkitys kyseisellä ammattialalla. Nyrkkisääntö on, että kielitaidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa arviointiin, mikäli kielitaito ei ole olennainen osa ammattitaitoa kussakin tutkinnossa, tutkinnonosassa tai työkokonaisuudessa.

3. Ohjaus on tärkeää, kun maahanmuuttajien osaamista tunnistetaan. Kieli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen taidot ovat osa ohjaajan ammattitaitoa.

4. Toisessa maassa hankitun osaamisen tunnistamiseen liittyvien menetelmien tuntemus on myös tärkeää. Usein tarvitaan erilaisia ja monipuolisia menetelmiä osaamista arvioitaessa.

5. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen vaikuttaa oppilaitoksen ohjeistus siitä, kuka ja miten osaamista eri ammattialoilla ja eri vaiheissa tunnistaa. Oppilaitoksen sisällä olisikin hyvä sopia yhteistyöstä ja siitä, mitä taitoja kaikilla tunnistajilla tulisi olla ja ketkä ovat erityisesti maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen perehtyneitä asiantuntijoita.

6. Tieto tunnistetusta osaamisesta ei aina siirry, kun opiskelija siirtyy joko toiseen oppilaitokseen, harjoitteluun tai hakee työtä. Tärkeää on huolehtia siitä, että osaaminen dokumentoidaan joko sähköiselle alustalle, joka on myöhemminkin opiskelijan käytössä tai vaihtoehtoisesti dokumentit voidaan kerätä osaamiskansioon, joka kulkee opiskelijan mukana eri vaiheissa.

7. Epäselvissä tapauksissa voi ottaa yhteyttä OPH:n asiantuntijoihin, jotka ovat perehtyneet eri maiden koulutusjärjestelmiin ja tutkintotodistuksiin. (https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen)

 AMMATTIKORKEAKOULUTUS

Korkeakouluissa puhutaan AHOT-menettelystä, joka tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista/tunnustamista.

Jokaisella korkeakoululla on omat tutkintosääntönsä, joissa määritellään osaamisen tunnistamisen periaatteet.

Ammattikorkeakoulussa osaamisen tunnistaminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta. Eri oppilaitoksissa ja eri aloilla käytännöt vaihtelevat. Tästä syystä olisi tärkeää huolehtia siitä, että toisesta maasta tulevat opiskelijat saavat mahdollisimman varhain tiedon oikeudestaan hankkimansa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Ahotoinnista tulisi olla helposti ymmärrettävää tietoa myös nettisivuilla.

1. Maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ohjaavien on heti alussa kerrottava AHOT-mahdollisuudesta ja varmistuttava siitä, että opiskelija ymmärtää

2. Osaamisen tunnistajan tulee olla perillä

3. Oppilaitoksessa olisi hyvä sopia ja ohjeistaa

Tärkeää on, että maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaiset saavat tarpeeksi tietoa ymmärrettävällä tavalla ja heillä on mahdollisuus osoittaa eri tavoin hankkimaansa osaamista osaavien ja kannustavien tunnistajien ohjaamina.