Tekijä: sarilappalainen
Tunnistetun osaamisen dokumentointi – portfoliomalli opiskelijalle
Maahanmuuttajalla on usein monenlaista osaamista, joka on hankittu jo kotimaassa tai Suomessa asumisen aikana. Osaamisesta voi olla hankala kertoa esimerkiksi työ- tai opiskelupaikkahaastattelussa tai opintojen alkukeskusteluissa vieraalla kielellä. Tulostettu portfolio helpottaa opiskelijaa kertomaan osaamisestaan. Lisäksi se auttaa haastattelijaa saamaan nopeasti ja helposti kokonaiskuvan opiskelijan osaamisesta.
Kun opiskelija siirtyy oppilaitoksesta toiseen, opiskelijalla itsellään oleva portfolio siirtyy opiskelijan mukana. Valmis portfolio kannattaa tulostaa sekä säilyttää sähköisesti esimerkiksi muistitikulla.
Ohjeet portfolio-työskentelylle:
Opiskelija voi ottaa käyttöönsä valmiin PowerPoint-pohjan tai tehdä portfolion omalla pohjallaan. Kun portfolio on valmis, se tulostetaan ja laitetaan kansioon. Lisäksi kansioon voi lisätä aiheeseen liittyviä todistuksia kyseisen välilehden jälkeen. Tarpeettomat välilehdet kannattaa poistaa ja tehdä portfoliosta parhaiten opiskelijan osaamista kuvaava. Myös kuvia on hyvä käyttää, sillä joskus kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa myös osaamisen kohdalla.
Portfolioon on hyvä koota:
- opiskelutodistukset
- työtodistukset
- palautteet työharjoittelusta
- todistukset suomen kielen kursseista
- Lisäksi:
- CV
- raportit työharjoittelujaksoista
- näytteitä esimerkiksi suomen kielen tehtävistä
- todistuksia vapaaehtoistyöstä ja muusta aktiivisuudesta
- suositukset (esimerkiksi työnantajilta, työharjoittelun ohjaajilta)
- kuvia osaamisesta, harrastuneisuudesta, aktiivisuudesta
(Esimerkiksi: Jos opiskelija on kampaaja, valokuvaaja tai puuseppä, hän voi esittää taitojaan hyvin kuvien avulla.)
Tarkemmat ohjeet opettajalle portfoliotyöskentelyn ohjaamiseen PDF
Esimerkki portfoliosta PDF
Tyhjä portfoliopohja (Muistiinpanoja- kohdassa on ohjeita dian sisältöön) PPTX
PerusCVmalli
Osaamisen tunnistamisen menetelmiä – työkalupakki opettajille
Osaamisen tunnistaminen edellyttää osaamisen määrittelemistä – mitä osaamista tarvitaan ja mitä opiskelijalla on. Omasta osaamisesta on vaikea kertoa omalla äidinkielellään, puhumattakaan vieraalla kielellä. Osaamisen määrittelyssä ja osaamisen sanoittamisessa kielellä on keskeinen merkitys. Myös käsitys osaamisesta vaihtelee eri kulttuureissa. Tämän vuoksi opiskelija ja varsinkin maahanmuuttajataustainen opiskelija tarvitsee ohjausta ja välineitä osaamisensa tunnistamiseen ja näyttämiseen. Ohjauksen tavoitteena on, että maahanmuuttaja itse tunnistaa oman osaamisensa ja samalla kehittyy ja vahvistuu ammatillisesti – säilyttää toivon, sillä toivottomuus johtaa helposti passiivisuuteen ja syrjäytymiseen.
Parhaiten maahanmuuttajan osaaminen on todennettavissa autenttisissa työtilanteissa. Aina tämä ei ole mahdollista, joten tarvitaan myös oppilaitoskontekstissa käytettäviä osaamisen tunnistamisen välineitä. Esimerkkejä osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välineistä on koottu alla olevaan taulukkoon.
| Väline | Lisätietoja ja esimerkkejä välineen käytöstä |
| Omasta osaamisesta koottu portfolio
|
Esimerkki portfoliosta: Tunnista osaaminen sivut 17-18
https://issuu.com/tiitammi/docs/tunnista_osaaminen?pageNumber=1 Esimerkkejä portfolioista, joissa maahanmuuttajat kuvaavat omaa osaamistaan: Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen sivu 41
|
| Reflektiivinen essee omasta osaamisesta
|
Esimerkki kokemuksellisen oppimisen reflektoinnista: Tunnista osaaminen sivut 19-21
https://issuu.com/tiitammi/docs/tunnista_osaaminen?pageNumber=1 |
| Erilaisia taulukoita, joissa opiskelija peilaa omaa osaamistaan opintojakson osaamistavoit-teisiin | Esimerkki taulukosta: Duunista opintopisteiksi sivu 14:
http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/files/2013/09/Osataan_verkkoon1.pdf |
| Osaamispäiväkirja
|
Osaamispäiväkirjassa oppija kuvaa reflektiivisesti omaa oppimisprosessiaan. |
| Oppimistehtävät
|
Oppimistehtävät voivat olla esim. case tehtäviä, joissa tulee esiin sekä teoreettinen että käytännöllinen osaaminen. |
| Työnantajan todistus / suositus
|
Toimivat hyvin tunnistamaan osaamista yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa ja työn jäsentämisessä. Opiskelija pyytää itse todistuksen työnantajalta. Opiskelija voi käyttää tässä apuna Duunari -työkarttaa – Työn kartoitustyökalu opinnollistamiseen
Duunista opintopisteiksi sivu 9: http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/files/2013/09/Osataan_verkkoon1.pdf Tai Esimiespalaute lomaketta http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/tyokalut/ |
| Osaamisen arviointi yhdessä työnantajan kanssa | Asteikot harjoituksen avulla voidaan yhdessä opiskelijan ja työnantajan kanssa hahmottaa opiskelijan osaamisen nykytilaa ja rakentaa osaamisen kehittämisen tavoitteita suhteessa tutkinnon tavoitteisiin: Osaamisen tunnistaminen – Työkirja ammattikorkeakouluille sivu 36
http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/tyokirjaweb.pdf |
| Tentit ja testit
|
Tentit ja testit toimivia erilaisten selkeiden osaamisalueiden kartoituksessa (esim. kielitasotestit). Testejä voidaan tehdä myös simuloiduissa olosuhteissa.
Visuaalisia osaamistestejä on luotu OSAMA-hankkeessa https://www.tekoihin.fi/visuaaliset-osaamistestit/
|
| Näyttökoe esim. simulaatioympäristössä
|
Esimerkki opiskelijan valmistautumisesta näyttökokeeseen: Tunnista osaaminen sivu 35
https://issuu.com/tiitammi/docs/tunnista_osaaminen?pageNumber=1 |
| Suullinen arviointihaas-tattelu
|
Esimerkki arviointihaastattelu STARRT-menetelmällä: Tunnista osaaminen sivu 15
https://issuu.com/tiitammi/docs/tunnista_osaaminen?pageNumber=1 |
| Opiskelija toimii asiantuntijana | Opiskelija voi luennoida oman asiantuntemuksen aihealueelta, valmistella opetusmateriaalia, toimia tuutorina/mentorina muulle opiskeluryhmälle omalla osaamisalueellaan, opettaa tai ohjata harjoituksia toisille opiskelijoille tai työelämälle. |
| Kirjallinen yhteenveto informaalista oppimisesta ja kokemuksesta | Kirjallinen yhteenveto informaalisesta oppimisesta voi olla osa portfolioa. |
Lisämateriaalia osaamisen tunnistamisen menetelmiin:
Tunnista osaaminen: https://issuu.com/tiitammi/docs/tunnista_osaaminen?pageNumber=1
Tekoihin.fi sivusto: https://www.tekoihin.fi/466-2/
Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen: https://blogs.helsinki.fi/koulutuksesta-tyoelamaan/files/2010/11/Maahanmuuttajan-osaamisen-tunnistaminen-Palmenian-julkaisu-2010.pdf
Osaamisen tunnistaminen – työkirja ammattikorkeakouluille: http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/tyokirjaweb.pdf
Ideoita koulutuksen järjestäjille. Maahanmuuttajan yksilöllisen koulutuspolun rakentaminen ammatillisessa koulutuksessa: https://myoppis.fi/koulutusjarjestajalle/
Duunista opintopisteiksi: http://blogit.haaga-helia.fi/osataan/files/2013/09/Osataan_verkkoon1.pdf
Osaamisen tunnistamisen prosessi
Osaamisen tunnistamisen prosessissa oppilaitoksella/ammattikorkeakoululla, opiskelijalla ja opettajalla on omat tehtävänsä.
Opettajan rooli ja tehtävät osaamisen tunnistamisessa
Osaamisen tunnistaminen tulisi aina aloittaa määrittelemällä, mitä osaaminen on. Osaamista kertyy monin eri tavoin koko elämän ajan: opiskelussa ja työssä, mutta yhtä hyvin myös harrastuksissa ja vapaa-ajalla. Osaaminen on toisin sanoen eri yhteyksissä kartutettua tietoa, taitoa ja kompetenssia.
Maahanmuuttajien osaamista arvioitaessa on lisäksi tärkeää kysyä, miten osaaminen käsitetään eri kulttuureissa ja kielissä. Koska monissa kielissä ei edes ole vastinetta suomen kielen sanalle osata, voi kysymykseen mitä sinä osaat olla lähes mahdoton vastata. Lisäksi useissa maissa ja kulttuureissa vain formaalia osaamista pidetään ”oikeana osaamisena”.
Omasta osaamisesta on vaikea kertoa omalla äidinkielelläkin, puhumattakaan vieraalla kielellä. Myös kulttuuri- ja kielikohtaiset erot siinä, mitä osaamisella tarkoitetaan, ovat isoja. Siksi osaamisen tunnistajalta vaaditaan monia erityisiä tietoja ja taitoja. (Pusa 2017; Tekoihin.fi 2018)
Kun on kyse maahanmuuttajan osaamisen tunnistamisesta, on tärkeää pohtia, miten ja millä menetelmillä osaamista tunnistetaan. Olennaista on opiskelijan voimaantuminen, eli sellainen ohjaus, jossa ohjattavaa autetaan löytämään hänen omat voimavaransa, aktivoitumaan ja toimimaan omien päämääriensä saavuttamiseksi. Opettajalta tämä edellyttää samalla laaja-alaista ymmärrystä osaamisesta.
Osaamisen tunnistaminen tulisi käynnistää heti kotoutumiskoulutuksessa tai opintojen alkuvaiheessa, jotta voimaantuminen ja realistinen urasuunnittelu on mahdollista. Näin myös polku ammatillisiin opintoihin helpottuu. Tätä tavoitetta tulee osaltaan ammatillisen koulutuksen reformi, jossa on keskeistä tutkintojen osaamisperustaisuus, joustavat ja yksilölliset opintopolut sekä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen.
Opettajalta osaamisen tunnistaminen edellyttää, että hän tuntee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, osaa tulkita osaamista yksilön ja kulttuurin näkökulmasta ja tuntee eri alojen osaamisvaatimukset. Opettajan tulee lisäksi hallita erilaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä ja osata soveltaa niitä. (Osaaminen esiin 2018; Pusa 2017.)
Osaamisen tunnistamisprosessi siis sisältää lukuisia toisiinsa kietoutuneita seikkoja, jotka tekevät toiminnan monimuotoiseksi. Henkilön, jonka tavoitteena on tunnistaa toisen henkilön osaamista, tulisi
- tunnistaa, miten hän itse määrittelee osaamisen. Toisin sanoen hänen tulee ensin tiedostaa omat skeemansa ja miten hän hahmottaa osaamista.
- tiedostaa, että hakijallakin on hiljaista tietoa, jota hän ei välttämättä osaa tai ymmärrä kielellistää.
- tiedostaa, että hakija tietoisesti voi valikoida, mitä skeemoja hän katsoo sopiviksi näyttää tietyssä tilanteessa. (Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen 2010.)
Maahanmuuttajien osaamisen tunnistajalta edellytetään lisäksi
- ymmärrystä osaamiskäsitteen erilaisista tulkinnoista eri kulttuureissa
- kulttuurisensitiivisen valintamenettelyn pääperiaatteiden hallintaa
- dialogin käyttämistä monikulttuurisessa ohjauksessa
- ymmärrystä kielitaidon vaikutuksesta erilaisissa ohjaus- ja valintatilanteissa.
Edellä mainittu edellyttää, että hakijan ja arvioijan tai osaamisen tunnistajan välille syntyy dialogi, jotta hakija kokee, että hänet kohdataan persoonana. (Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen 2010.) Alla oleva kuva ilmentää, miten osaamisen tunnistamisen vaiheet muodostavat prosessin, jossa kohtaaminen arvioijan ja maahanmuuttajan välillä mahdollistuu.
Kuva 1. Osaamisen tunnistamisen prosessi (Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen 2010.)
Lähteet
Maahanmuuttajan osaamisen tunnistaminen. Maahanmuuttajataustaisen opintoihin hakeutuvan osaamisen tunnistaminen toisen asteen koulutuksessa. 2010. Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia [viitattu 29.11.2018]. Saatavissa: https://blogs.helsinki.fi/koulutuksesta-tyoelamaan/files/2010/11/Maahanmuuttajan-osaamisen-tunnistaminen-Palmenian-julkaisu-2010.pdf
Osaaminen esiin. Ammatillisen koulutuksen reformi ja osaamisperusteisuus. 2018. Tampereen ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Tutkimuksia 23 [viitattu 5.12.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/A/23-Osaaminen-esiin.pdf
Pusa, M.-L. 2017. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen. Luento 29.3.2017
Tekoihin.fi. 2018. [viitattu 11.12.2018]. Saatavissa: https://www.tekoihin.fi/erityista-tai-vaativaa-erityista-tukea-tarvitsevien-maahanmuuttajien-osaamisen-tunnistaminen-ja-tunnustaminen/
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet osaamisen tunnistamisessa
Opiskelijalla on oikeus hakea osaamisen tunnistamista omasta oppilaitoksestaan talon käytänteiden mukaisesti. Tärkeää on, että opiskelija itse aloittaa prosessin ja mielellään heti opintojen alkuvaiheessa. Käytännössä prosessi etenee seuraavasti:
Opiskelija
- tutustuu opintojaksojen osaamistavoitteisiin ja keskeisiin sisältöihin.
- arvioi omaa osaamistaan suhteessa OPSissa mainittuihin osaamistavoitteisiin.
- hakee osaamisen tunnustamista, mikäli oma aiemmin hankittu osaaminen vastaa ainakin joiltakin osin opintojen tavoitteita ja sisältöjä.
Opiskelijalle myönnetään hyväksiluku ainoastaan silloin, kun kyseessä on samantasoinen ja -sisältöinen suoritus toisesta oppilaitoksesta. Muissa tapauksissa osaaminen osoitetaan yleensä näytön avulla. Näytön suunnittelee opintojaksosta vastaava opettaja yhdessä opiskelijan kanssa, eli opiskelija voi omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa näytön tapaan. Esimerkkejä näytön tavoista löydät tästä: Osaamisen tunnistamisen menetelmiä
Oman osaamisen tunnistaminen edellyttää opiskelijalta monia taitoja:
- Opiskelijan tulee ymmärtää, mitä kaikkea osaaminen voi olla. Puhutaan formaalista, non formaalista sekä informaalista oppimisesta.
- Kykyä kertoa omasta osaamisesta suomen kielellä.
- Käsitystä siitä, miten omaa aiemmin hankittua osaamista voi hyödyntää suomalaisessa yhteiskunnassa. (Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa 2007; Pusa 2017)
Osaamisen tunnistamista kannattaa hakea, koska AHOT-menettelyn kautta
- motivaatio kasvaa, kun ei tarvitse suorittaa samoja asioita uudelleen
- opiskeluaika lyhenee
- tietoisuus omasta osaamisesta selkiytyy
- keskittyminen itseä kiinnostaviin ja omaa osaamista syventäviin opintoihin helpottuu. (Osaamisen tunnistaminen 2009)
Lähteet
Aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä. 2007:4. Opetusministeriö – Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto [viitattu 1.12.2018]. Saatavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79932/tr04.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Osaamisen tunnistaminen – työkirja ammattikorkeakouluille. 2009. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu [viitattu 12.11.2018]. Saatavissa: http://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/Kuvat-ja-liitteet/Palvelut/Julkaisut/tyokirjaweb.pdf
Pusa, M.-L. 2017. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistaminen. Luento 29.3.2017
Osaamisen tunnistamisen kriteereitä ja kipupisteitä
Yhteistyöllä ja ammattitaidolla ratkaisuihin
AMMATILLINEN KOULUTUS
Ammatillisen koulutuksen reformissa aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen on tärkeä osa henkilökohtaistamista (HOKS = henkilökohtainen osaamisen kehittämistä koskeva suunnitelma). Jokaisen aiemmin hankittu osaaminen selvitetään ja tunnistetaan.
Eri tavoin hankitun osaamisen osaamisen tunnistaminen on velvoite. Informaali ei arkioppiminen, non-formaali eli epävirallinen oppiminen ja formaali eli muodollinen koulutus tuottavat osaamista, joka tulee tunnistaa.
| 1. Kun toisessa maassa hankittua osaamista tunnistetaan, pitää varmistaa, että opiskelija ymmärtää ammattitaitovaatimukset ja arviointikriteerit. Tunnistajan on osattava kertoa näistä asioista helpolla ja selkeällä kielellä. Opiskelijan on oltava selvillä myös siitä, mitä osaamisella Suomessa tarkoitetaan, mitä osaaminen tietyllä ammattialalla tarkoittaa sekä miten ja miksi osaamista tunnistetaan. Lisäksi opiskelijan tulee saada tietää oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, kun hänen osaamistaan tunnistetaan. |
| 2. Osaamisen tunnistajan on myös oltava selvillä siitä, mikä on kielitaidon merkitys kyseisellä ammattialalla. Nyrkkisääntö on, että kielitaidon puutteellisuus ei saa vaikuttaa arviointiin, mikäli kielitaito ei ole olennainen osa ammattitaitoa kussakin tutkinnossa, tutkinnonosassa tai työkokonaisuudessa. |
| 3. Ohjaus on tärkeää, kun maahanmuuttajien osaamista tunnistetaan. Kieli- ja kulttuuritietoisen ohjauksen taidot ovat osa ohjaajan ammattitaitoa. |
| 4. Toisessa maassa hankitun osaamisen tunnistamiseen liittyvien menetelmien tuntemus on myös tärkeää. Usein tarvitaan erilaisia ja monipuolisia menetelmiä osaamista arvioitaessa. |
| 5. Maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen vaikuttaa oppilaitoksen ohjeistus siitä, kuka ja miten osaamista eri ammattialoilla ja eri vaiheissa tunnistaa. Oppilaitoksen sisällä olisikin hyvä sopia yhteistyöstä ja siitä, mitä taitoja kaikilla tunnistajilla tulisi olla ja ketkä ovat erityisesti maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen perehtyneitä asiantuntijoita. |
| 6. Tieto tunnistetusta osaamisesta ei aina siirry, kun opiskelija siirtyy joko toiseen oppilaitokseen, harjoitteluun tai hakee työtä. Tärkeää on huolehtia siitä, että osaaminen dokumentoidaan joko sähköiselle alustalle, joka on myöhemminkin opiskelijan käytössä tai vaihtoehtoisesti dokumentit voidaan kerätä osaamiskansioon, joka kulkee opiskelijan mukana eri vaiheissa. |
| 7. Epäselvissä tapauksissa voi ottaa yhteyttä OPH:n asiantuntijoihin, jotka ovat perehtyneet eri maiden koulutusjärjestelmiin ja tutkintotodistuksiin. (https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen) |
AMMATTIKORKEAKOULUTUS
Korkeakouluissa puhutaan AHOT-menettelystä, joka tarkoittaa aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista/tunnustamista.
Jokaisella korkeakoululla on omat tutkintosääntönsä, joissa määritellään osaamisen tunnistamisen periaatteet.
Ammattikorkeakoulussa osaamisen tunnistaminen käynnistyy aina opiskelijan aloitteesta. Eri oppilaitoksissa ja eri aloilla käytännöt vaihtelevat. Tästä syystä olisi tärkeää huolehtia siitä, että toisesta maasta tulevat opiskelijat saavat mahdollisimman varhain tiedon oikeudestaan hankkimansa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Ahotoinnista tulisi olla helposti ymmärrettävää tietoa myös nettisivuilla.
1. Maahanmuuttaja- tai ulkomaalaistaustaisia opiskelijoita ohjaavien on heti alussa kerrottava AHOT-mahdollisuudesta ja varmistuttava siitä, että opiskelija ymmärtää
|
2. Osaamisen tunnistajan tulee olla perillä
|
3. Oppilaitoksessa olisi hyvä sopia ja ohjeistaa
|
Tärkeää on, että maahanmuuttaja- ja ulkomaalaistaustaiset saavat tarpeeksi tietoa ymmärrettävällä tavalla ja heillä on mahdollisuus osoittaa eri tavoin hankkimaansa osaamista osaavien ja kannustavien tunnistajien ohjaamina.
Pohjoismaisen validoinnin mallin selitykset
| Laatumallin teema | Keskeiset huomioitavat seikat / kysymykset |
| 1 Tiedotus | · Validointia koskeva tieto on ymmärrettävää ja se on kohdennettu koulutuksen kohderyhmälle
· Tietoa on saatavilla internetissä, mutta myös muilla tavoilla · Kohderyhmän ohjaus perustuu tiedon jakamiseen · Tieto on dialogisessa muodossa, on mahdollista asettaa kysymyksiä · On kerrottu selvästi kenelle validointi on tarkoitettu/kenelle se on relevanttia, ja mihin se voi johtaa yksilön kannalta · Avataan mitä validointi tarkoittaa · Tiedotuksessa avataan mitä validointi edellyttää hakijalta, ml. ajankäyttöä, tehtäviä ja eri prosessin vaiheita · Kerrotaan selvästi mitä kustannuksia siihen sisältyy · Kerrotaan mihin hakija tai yhteistyökumppani voi olla yhteydessä, jos haluaa lisätietoja · Tiedotukseen osallistuvat tuntevat validoinnin perusteellisesti ja osaavat tuottaa tiedotusmateriaaleja · Tietoa on saatavilla myös muille kuin hakijoille, kuten yhteistyökumppaneille |
| 2 Perusteet | · Käytetään käsitteitä ja muotoiluja, jotka ovat ymmärrettäviä
· Käytetään käsitteitä, joita yleisesti käytetään validoinnista, koulutuksesta ja tutkinnoista puhuttaessa · Validointi on toimintana resursoitu · Arviointi perustuu standardeihin/kriteereihin · Standardit/kriteerit on linkitetty kansalliseen tutkintojen ja muun osaamisen viitekehykseen · Jos prosessissa on yksilön ja koulun lisäksi muita intressitahoja, on selvää keitä ne ovat ja mikä niiden rooli validoinnissa on |
| 3 Dokumentointi | · Validoinnissa noudatetaan sääntöjä, kuten opintohallinnon ohjeita
· Validointiprosessin vaiheita/etenemistä dokumentoidaan · Dokumentointi on yksiselitteistä ja selkeää · Näytöillä on sama arvo kuin perinteisesti suoritetuilla opintosuorituksilla · Hallinnollisia toimintoja ja dokumentointia arvioidaan |
| 4
Koordinointi |
· Validoinnille on osoitettu koordinaattori/yhteyshenkilö
· Validointiin on yksi ”luukku” tai kontaktipiste · Koordinointityötä tuetaan ja ohjataan selkeästi · Koordinointityö on läpinäkyvää · Validointia tekevien yhteistyöhön/-toimintaan on varattu aikaa ja resursseja · Validointia tekevien verkostoitumiseen on varattu aikaa ja resursseja · Koordinointityö on pysyvä/jatkuva tehtävä ja tehtävä/rooli on selkeä |
| 5 Ohjaus | · Ohjaus tukee yksilön osaamisen tunnistamista
· Ohjaajat ovat saaneet koulutusta tehtäväänsä · Ohjaus on integroitu osa muuta validointiprosessia · Ohjaushenkilöstölle on tarjolla henkilöstönkehittämistä, koulutusta · Ohjaus on osaavaa ja puolueetonta · Ohjaus tukee henkilön oikeuksia, kerrotaan mm. valitusmahdollisuudesta · Ohjaus perustuu tunnustettuihin/perusteltuihin käytäntöihin ja menetelmiin · Ohjaus on realistista, se on yhteydessä yksilön oikeuksiin · Ohjauksessa tiedotetaan validoinnin vaikutuksista yksilölle |
| 6 Kartoitus, tunnistaminen | · Yksilö on vastuussa prosessista
· On selkeää mitä dokumentteja vaaditaan · Dokumentointia koskevat säännöt ovat selkeitä · Tiedonkeruu yksilön osaamisesta on tavoitteellista · Osaamisen tunnistamisessa on käytössä useita erilaisia menetelmiä · Tiedonkeruu yksilön osaamisesta on kaksisuuntaista, dialogista · Tiedonkeruumenetelmät kuvastavat hakijan kompetensseja/osaamista · Osaamisen tunnistaminen voi olla myös ryhmämuotoista · Käytettävistä menetelmistä kerrotaan avoimesti ja tasapuolista · Osaamisen dokumentointiin on tarjolla tukea |
| 7 Arviointi | · Käytössä on useita arviointimenetelmiä?
· Käytetään useita, toisiaan tukevia menetelmiä · Menetelmien valinnassa ajatellaan yksilön tilannetta ja sopivuutta hänen tarpeisiinsa · On olemassa selkeät ja ymmärrettävät kriteerit osaamisen arviointiin · Arviointi on validia, ts. mitataan mitä on tarkoituskin mitata · Arviointi on tasapuolista · On mahdollista käyttää kahta arvioitsijaa · Arviointi on avointa ja läpinäkyvää · Arviointi on yksilölle tilaisuus oppia · Arvioitsijoille on tarjolla ohjausta ja koulutusta · Arviointiprosessin vaiheet ja eteneminen on kuvattu |
| 8 Seuranta | · Arvioinnin tuloksista (pääsy, hyväksiluku tms.) annetaan tieto hakijalle
· On olemassa valitusmahdollisuus · Valitusmenettely on toimiva · Osaamisen tunnistaminen tukee yksilön sijoittumista koulutukseen, työhön tai muuhun ennalta määriteltyyn tulokseen · On olemassa seurantajärjestelmä validoinnin toimivuudesta · Validointitoimintaa kehitetään järjestelmällisesti, esim. laatumalliin tai laatujärjestelmään perustuen (sisäisesti/ulkoisesti) · Validoinnin laadun kehittämisessä tehdään yhteistyötä, kuten verkostoidutaan |
Osaamisen tunnistamisen lainsäädäntö ja suositukset
MAAHANMUUTTAJIEN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN
Toisessa maassa hankittu osaamisen tunnistaminen on tärkeää monesta syystä.
- Mitä nopeammin maahanmuuttajat saavat omaa osaamistaan esille, sitä motivoituneempia he ovat sekä hankkimaan omalla ammattialallaan Suomessa tarvittavaa osaamista että kehittämään ammatillista kielitaitoaan. He voivat keskittyä uusien asioiden oppimiseen ja saavat opintonsa loppuun nopeammin.
- Oppilaitoksissa säästetään, kun opiskelijoiden ei tarvitse opiskella uudestaan jo aiemmin oppimaansa. Kun tieto aikaisemmissa vaiheissa tunnistetusta osaamisesta siirtyy, opiskelijoiden opintosuunnitelmien teko helpottuu. Opiskelijat valmistuvat nopeammin ammattiin.
- Työmarkkinat pääsevät käyttämään sitä ammatillista, kulttuurista ja useiden kohdalla monen kielen osaamista, jota maahanmuuttajat tuovat mukanaan työpanoksensa ohella.
- Yhteiskunta säästää, kun motivoituneet toisesta maasta tulijat pääsevät nopeammin työmarkkinoille.
Ulkomailla hankitun osaamisen tunnistaminen on kuitenkin ammattitaitoa vaativaa työtä, joka edellyttää monipuolista osaamista, yhteistyötä ja rohkeutta toteuttaa asioita uudella tavalla.
Osaamisen tunnistamiseen oppilaitoksissa velvoittavat lainsäädäntö ja suositukset
1. Kotoutumiskoulutus
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelmien perusteet 2012. 4.2. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinta ja 4.3 Ammatillinen ohjaus ja jatkosuunnitelmat
2. Ammatillinen koulutus
Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen ammatillisessa koulutuksessa OPH 501‐2018 https://www.oph.fi/download/190382_Maarays_OPH-501-2018_OSTU.pdf
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (531/2017) 46‐47 §:ssä.
Opetushallituksen julkaisussa Arvioinnin opas ammatillinen peruskoulutus ja näyttötutkinnot osassa A13 on Maahanmuuttajien ja vieraskielisten opiskelijoiden arvioinin perusteet https://www.oph.fi/download/168848_arvioinnin_opas_2015.pd
3. Korkeakoulutus
Ammattikorkeakoululain 37 § mukaan aiemmin suoritettuja opintoja tai muutoin hankittua osaamista tulee tunnistaa ja tunnustaa (hyväksilukea, sisällyttää tai korvata). Jokaisella korkeakoululla on omat korkeakoulukohtaiset tutkintosääntönsä, joissa määritellään osaamisen tunnistamisen periaatteet.
Suosituksia yhtenäisiksi valtakunnallisiksi periaatteiksi aiemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi korkeakouluissa. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:4 https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79932/tr04.pdf?sequence=1
Hankkeita ja suosituksia
AHOT-Korkeakoulussa – hanke
AHOT KORKEAKOULUISSA -hankkeen tavoitteena oli, että opiskelijoiden aiemmin opittu tulee tarkasteluun yhdenmukaisesti ja tasapuolisesti ja että organisaatiot saavat koulutus- ja kehittämistyönsä avuksi aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen välineitä.
Hankkeen aikana tuotettu sivusto http://www.tunnistaosaaminen.fi
Suositus: Pohjoismaisen osaamisen validoinnin laatumalli
Oppilaitokset voivat kehittää osaamisen tunnistamisen prosesseja ja toimintatapoja tämän laatutyökalun avulla. Jokaisessa laatumallin osa-alueessa huomioitavat seikat / kysymykset löytyvät tästä linkistä: Validointimallin osa-alueet