Tekijä: Mari Lampinen
ESME-hanke päättyi, mutta jätti paljon tietoa ja materiaalia hyödynnettäväksesi!

Ajalla 1.11.2023–31.1.2026 toiminut ESME – malleja työpaikkojen ja maahanmuuttaneiden kohtaamisiin -hanke (ESR+) etsi keinoja helpottaa työnantajien ja maahanmuuttajataustaisten työnhakijoiden kohtaamisia. Hankkeen painopiste oli konkreettisissa malleissa ja valmennuksissa, joilla vahvistettiin työnhakijoiden työelämä- ja työnhakuvalmiuksia sekä työyhteisöjen, rekrytoijien ja perehdyttäjien kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Lisäksi hanke pilotoi erilaisia kohtaantomalleja ja arvioi niiden toimivuutta vieraskielisten kohderyhmälle.
Työnantajayhteistyö
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli löytää ratkaisuja työnantajille rekrytoinnin tueksi sekä vahvistaa työyhteisöjen kieli- ja kulttuuritietoisuutta. Hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä 14 eri organisaation kanssa. Työnantajille tehtiin mm. kielitietoisuutta vahvistavaa materiaalia, kuten videosarja kielitietoisesta rekrytoinnista sekä vinkkejä työhaastatteluun. Organisaatioissa järjestettiin valmennuksia kieli- ja kulttuuritietoisuuteen sekä testailtiin erilaisia rekrytointeja helpottavia kohtaantotapahtumia. Muutaman yrityksen kanssa muokattiin yhdessä heidän omia perehdytysmateriaalejaan ja -mallejaan ja niiden pohjalta syntyivät myös yleisesti hyödynnettävissä olevat materiaalit työturvallisuuteen ja hygienia-asioihin perehdyttämiseen. Työnantajat saivat hankkeesta valmiuksia rekrytoida ja perehdyttää monimuotoista työnhakijajoukkoa sekä ymmärrystä siitä, ettei suomen kieltä välttämättä tarvitse osata täydellisesti, jos muu osaaminen on kunnossa. Työnantaja voi omalla toiminnallaan mahdollistaa sujuvan rekrytoinnin ja perehdytyksen.
Vieraskielisten valmennukset
Hankkeessa luotiin maahanmuuttajille 6-osainen valmennuskokonaisuus (3–6 tuntia/paja), joka sisältää esimerkiksi työnhakutaitojen ja työelämävalmiuksien kehittämistä ja suomalaista työkulttuuria. Lisäksi kartoitettiin heidän omia kokemuksiansa työllistymisen esteistä ja sitä edistävistä tekijöistä. Näitä havaintoja on hyödynnetty sekä työnhakijoiden pajoissa että työnantajayhteistyössä. Hankkeen päätyttyä kaikista 119 osallistujasta 36 oli edennyt koulutuksiin, 24 työllistynyt. Valmennusmallin toimivuutta on arvioitu realistisen arvioinnin keinoin ja kuvattu määrällisten tulosten sekä saatujen palautteiden ja toimijoiden havaintojen pohjalta, mikä toimii, kenelle ja millä ehdoin.
Paljon tukimateriaalia työelämätaitojen opetukseen
Valmennusten yhteydessä syntyi paljon materiaalia, jota myös eri alojen opettajat ja taitovalmentajat voivat hyödyntää. Yhtenä esimerkkinä oppaat ja niihin liittyvät harjoitukset aiheista Työturvallisuus – selkeitä ohjeita työntekijälle sekä Hygienia työssä – selkeitä ohjeita työntekijälle. Oppaita saa maahanmuuttajakoulutuksesta painettuina, mutta ne löytyvät myös verkkoversioina osaamisenpaikka.fi-sivustolta, kuten myös oppijoille suunnatut tehtävät. Sivuston osiosta Opettajille ja ohjaajille löytyy paljon hyödynnettävää mm. työelämän pelisääntöihin ja oman osaamisen tunnistamiseen. Näitä materiaaleja voi hyödyntää ihan kaikkien opiskelijoiden kanssa, ei vain vieraskielisten.
Kohtaantomallit
Hankkeessa kehitettiin ja pilotoitiin erilaisia tilaisuuksia, joissa työnantajat ja työnhakijat voivat kohdata matalalla kynnyksellä. Hankkeen aikana testattiin kuutta eri kohtaantomallia, kuten pienryhmähaastattelut, yritysvierailut, välikäsi-malli (kolmannen osapuolen fasilitoimat kohtaamiset) sekä yleiset rekrytapahtumat. Näiden eri tilaisuuksien vaikuttavuutta arvioitiin realistisen arvioinnin menetelmillä. Eri kohtaantomallien toimivuuden arviointi ja kuvaukset mallinnettiin ja kuvaukset ovat kaikkien tapahtumia suunnittelevien hyödynnettävissä.
Käythän tutustumassa hankkeen tuloksiin ja tuotoksiin ihan täällä osaamisenpaikka.fi!


Vinkkejä itsenäiseen kielen opiskeluun
Kaikki eivät pääse kurssille opiskelemaan suomea tai eivät ehdi. Ja vaikka oletkin kursseilla, sinun täytyy silti opiskella paljon myös itse ja kurssien ulkopuolella – kotona, kaupassa, kadulla, radiosta, televisiosta, kirjoista… Suomea ei voi oppia vain kurssilla. Tässä muutama vinkki (=idea) sitä varten.
Millainen oppija olet?
Miten sinä opit parhaiten (=hyvin) uusia sanoja tai asioita? Tee oppimistyylitesti. Laske sitten pisteet ja katso, millainen oppija sinä testin mukaan olet. Katso sitten vinkit opiskeluun oman tyylisi mukaan toiselta sivulta.
VÄLIVÄLI
Vinkkejä vähän suomea osaaville
Katso vinkkejä opiskeluun tästä: Suomen opiskelu kotona
VÄLI
Vinkkejä jo enemmän osaaville
Opiskele sanastoa
- Opettele uusia sanoja joka päivä. Kolme uutta sanaa päivässä on jo yli 1000 sanaa vuodessa!
- Kaikkia sanoja tai muotoja ei tarvitse osata itse käyttää, riittää että ymmärrät ne.
- Tee ahkerasti omaa ”sanakirjaa” esimerkiksi vihkoon, puhelimen sovelluksilla (apps). Kirjoita vihkoosi sanakirjasta esimerkkejä verbeistä, adjektiiveista tai substantiiveista preposition kanssa.
- Kun näet tai kuulet uuden sanan, yritä arvata lauseyhteydestä, mitä se voisi merkitä. Älä heti katso sanakirjasta tai Google kääntäjästä (se on usein väärässä).
- Jos et ole varma, että ymmärsit oikein, katso sitten sanakirjasta.
- Käytä uutta sanaa niin usein kuin mahdollista, jotta se jää muistiisi.
- Joistakin tietyn aiheen kannalta keskeisistä sanoista kannattaa rakentaa sanakarttoja, esim. mind map.
- Etsi ja opettele sanojen vastakohtia ja samaa merkitseviä sanoja.
- Kehittele itsellesi sopivia muistisääntöjä! Nämä auttavat hankalien sanojen muistamista.
Opiskele puhumista
Muista:
- Kuuntele paljon puhekieltä radiosta, televisiosta ja tietysti, kun suomalaiset puhuvat! Opit ymmärtämään, mutta samalla opit käyttämään äänenpainoja itse ja opit puhekielen sanoja.
- Suomessa kommunikointi on suoraa, ei käytetä paljon small talkia.
- Muista, että ilmeet ja eleet ovat olennainen osa vieraskielistä ”puhetta”, niiden avulla viestitämme ja tuemme sanomaamme.
- Käytä kaikki tilaisuudet hyväksi voidaksesi puhua ja harjoitella oppimaasi.
- Opettele, miten eri tilanteissa toimitaan, sillä eri tilanteet vaativat vähän erilaista kieltä. Milloin täytyy sanoa ”voitko”, milloin ”voisitko” tai ”voisitteko”? Kuuntele suomalaisia eri tilanteissa, jotta opit itse puhumaan oikein eri paikoissa. Ystävän kanssa jutellaan eri tyyliin kuin vanhemman henkilön kanssa, samoin keskustellessasi virallisissa tapaamisissa tai haastatteluissa.
- Jos tarvitset puhuessasi lisää aikaa ajatella sanoja, käytä apukeinoja. Sano ”hmm”, ”tota” jne. Niin suomalaisetkin tekevät. Huolehdi kuitenkin, että niitä ei tule liikaa!
Harjoittele:
- Huolehdi, että äännät kaksi vokaalia pitkänä, yhden lyhyenä jne. Muuten voi tulla väärin ymmärryksiä. Harjoittele, kuuntele, liioittele!
- Harjoittele painotusta. Suomessa painotus on sanan ensimmäisellä tavulla. Voit harjoitella sanapainoja merkitsemällä huomiokynällä tekstistä lauseen tärkeät sanat ja lukemalla lauseita sitten ääneen.
- Äänitä ja kuuntele suoritustasi esimerkiksi puhelimen avulla.
- Ota itsestäsi videota ja katso, miten ilmeet ja eleet auttavat kuuntelijaa ymmärtämään sinua.
- Harjoittele esim. puhumalla oppikirjan tekstejä syntyperäisen lukijan mallin mukaan lause lauseelta.
- Puhu, puhu, puhu! Etsi paikkoja, jossa voit harjoitella suomea. Erilaisia keskusteluryhmiä on paljon, mutta myös bussipysäkillä voi jutella ihmisten kanssa vaikka säästä tai bussin aikatauluista. Ole rohkea!
Opiskele kuullun ymmärtämistä
Muista:
- Jos huomaat, että tarvitset lisäharjoitusta, älä luovuta, sillä kuuntelutaidot kehittyvät vain kuuntelua lisäämällä. Suomessa puhekieli on tosi erilaista kuin kirjakieli. Sen oppiminen vie aikaa!
- Älä pelästy, jos et ymmärrä kaikkia kuulemiasi sanoja. Voit silti ymmärtää viestin tärkeät osat eli juuri sen mitä pitääkin.
- Yritys ymmärtää kaikki sanat tekee ymmärtämisestä vaikeata. Riittää, että ymmärrät pääideat!
- Tiettyjä sanoja painotetaan toisin kuin joitakin toisia. Paino on yleensä tärkeillä sanoilla.
- Mikään kurssi ei auta kehittämään kuullun ymmärtämistä yhtä hyvin kuin suomalaisten kuunteleminen kadulla, kaupassa, kahvilassa, bussissa jne.! Kuuntele myös paljon radiota, musiikkia ja televisiota!
Harjoittele
- Katso videoita esim. Youtubesta tai katso ohjelmia netti-TV:stä (esim. YLE Areena, Ruutu.fi, Katsomo). Kuuntele uudestaan ja uudestaan. Voit laittaa ensin silmät kiinni ja yrittää kuunnella ilman kuvaa, sitten katsoa kuvat myös.
- Kuuntelua harjoitellessa kannattaa ensin keskittyä selvittämään pääkohdat. Nämä saat selville esimerkiksi kysymysten mitä? missä? milloin? miksi? kuka? avulla.
- Huomaat, että jokaisella kuuntelukerralla kuulet ja ymmärrät enemmän.
- Kun olet kurssilla, älä käytä puhelimen sanakirjaa koko ajan vaan kuuntele, kun opettaja selittää sanat tai kysy kaverilta ja kuuntele hänen vastauksensa.
- Ystävän kanssa yhdessä kuuntelu ja kuullusta keskusteleminen kannattaa! Ihmiset oppivat taitoja myös toisiltaan. Kuunnelkaa vaikka suomalaista musiikkia ja puhukaa, miten ymmärrätte sanat tai keskustelkaa päivän uutisista.
- Muista kuunnella paljon erilaisia juttuja: ihmisiä eri tilanteissa (kävele kaupungilla aina korvat auki), musiikkia, telkkaria, radiouutisia, puheohjelmia, elokuvia… Aluksi on vaikea ymmärtää, mutta se helpottuu koko ajan!
- Jos et ymmärrä, kun joku puhuu, älä mene paniikkiin tai vaihda kieltä englanniksi. Pyydä toistamaan (Sanoisitko uudestaan?). Onko kohteliaampaa pyytää toistamaan kuin valehdella, että ymmärsit!
- Sanaston ja rakenteiden hyvä hallinta auttavat ymmärtämistä ja kuulet tarkemmin. Ota opiskelut tosissasi ja muista, että et opiskele koulua, vaan elämää varten!
- Kuuntele paljon myös eri aihepiirejä koskevaa puhetta: taitosi kasvaa, samoin rohkeutesi ja luottamuksesi itseesi kielen kuulijana lisääntyy.
Opiskele luetun ymmärtämistä
Harjoittele:
- Lue kirjan kappale ensin kokonaan, siten että ymmärrät tekstin pääkohdat ja hahmotat kokonaisuuden.
- Päättele tekstiyhteydestä uusien sanojen merkitys. Muista, että kaikkia sanoja ei tarvitse ymmärtää. Tärkeää on ymmärtää pääideat!
- Tarkista luettuasi outojen sanojen merkitys sanakirjasta tai kysy joltain. Tekstin täsmällinen ymmärtäminen tehostuu ja sanastosi laajenee.
- Jos et ymmärrä tekstiä ensimmäisellä lukemalla, lue uudelleen.
- Jos tekstissä on vaikeita kohtia, keskustele niistä kavereidesi kanssa ja kysy opettajaltasi.
- Tee lukemastasi miellekartta, sanalista tai piirros. Mieti, ymmärsitkö pääasiat.
- Alleviivaa tärkeät sanat tai kohdat, joissa on vastaus etsimääsi kysymykseen, jos se selkiyttää ajatustasi.
- Kerää lukiessa uusia sanoja ja ilmauksia esimerkiksi vihkoon. Laaja sanavarasto on tärkeä osa luetun ymmärtämistä.
- Älä luovuta. Lukemiseen menee aluksi aikaa, mutta se muuttuu helpommaksi vähitellen!
- Lue monenlaisia tekstejä: kirjoja, lehtiä, mainoksia, nettisivuja, blogeja, viestejä, oppikirjoja… Suomi on täynnä kirjoitettuja tekstejä, jokainen niistä voi auttaa sinua oppimaan!
- Valitse itsellesi sopiva teksti. Liian vaikea ei ole hyvä, mutta myös liian helppo on huono. Jos aina on helppoa, ei opi uutta.
- Lue, lue, lue!
Opiskele kirjoittamista
Muista:
- Kirjoitettu kieli on erilaista kuin puhuttu! Älä kirjoita puhekieltä muualle kuin viesteihin kaverille!
- Kirjoittamisen opiskelu vie aikaa. Että voi kirjoittaa tekstejä, täytyy osata paljon sanoja ja paljon erilaisia rakenteita (kielioppia). Kirjoittamisen opiskelu alkaa aina niistä.
- Kun kirjoitat, huolehdi, että teksti on helposti luettavaa ja että lukija voi ymmärtää sen.
- Samalla tavalla kuin puhujan, kirjoittajan on mietittävä esimerkiksi, onko kysymyksessä viesti tuttavalle vai työnantajalle eli onko kirje muodollinen vai vapaa tyyliltään. Mikä tyyli sopii tilanteeseen.
- Kiinnitä huomiota myös oikeinkirjoitukseen, esimerkiksi välimerkkien käyttöön. Muista pisteet, pilkut, isot kirjaimet.
Harjoittele:
- Kirjoittamista pitää harjoitella paljon. Kirjoita, kirjoita, kirjoita.
- Lue paljon! Se auttaa sinua oppimaan sanoja ja rakenteita ja kun näet ne monta kertaa, opit käyttämään niitä itse, kun kirjoitat.
- Kirjoita Word-ohjelmalla. Se laittaa sanan alle punaisen viivan, jos kirjoitit väärin.
- Älä usko Google kääntäjää! Se ei osaa suomen kielioppia ja kirjoittaa väärin. Osaat varmasti itse paremmin.
- Aloita helposta. Kun ensin osaat kirjoittaa viestit oikein, siirry pitempiin teksteihin.
- Tee ensin muistiinpanoja tai mindmap, johon rakennat tekstin rungon. Sen avulla on helpompi tehdä looginen teksti ja voit keskittyä kirjoittamaan oikein.
- Kun kirjoitat esim. opiskelutekstiä, varaa aikaa (älä kiirehdi). Tee useita versioita, korjaile omaa tekstiäsi, siirtele kappaleita, korjaa omia virheitäsi.
- Ennen kuin lähetät esim. työhakemuksen, näytä se ystävälle tai opettajalle.
- Kun kurssilla saat tekstisi takaisin, katso opettajan kommentit ja kysy lisää. Tehtävistä on tarkoitus OPPIA.
- Virheitä ei tarvitse hävetä, sillä niiden tekeminen kuuluu vieraan kielen opiskeluun samoin kuin niiden korjaaminenkin.
UUSI VIDEOSARJA: KIELITIETOINEN REKRYTOINTI
Olemme julkaisseet kolmen lyhytvideon sarjan aiheesta Kielitietoinen rekrytointi. Alle viisiminuuttisissa videoissa teemoina ovat Kielitietoinen työpaikkailmoitus, työhaastattelu ja perehdytys.
Nappaa vinkit omaan käyttöösi ja jaa viestiä eteenpäin!
Tästä kielitietoisen rekrytoinnin videoihin
Videot on tuotettu kolmen hankkeen ja kahden organisaation yhteistyönä. Mukana toteutuksissa ESME / Salpaus sekä MORE ja Hyvien väestösuhteiden edistämishanke / ELY. Rahoittajina ESR ja ESR+.
Printtaa vinkit myös tästä: KIELITIETOINEN REKRYTOINTI
Työelämämentori-koulutus järjestettiin 4.2.-3.4.2025
Työelämämentori-koulutus järjestettiin keväällä 2025. Koulutuksen järjestivät yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen ESME-hanke (ESR+) ja International Work Lahti-hanke.
Koulutuksia järjestettiin kahdella eri kielellä; selkosuomeksi ja englanniksi. Yhden koulutustoteutuksen kesto oli 27 tuntia.
Koulutuksen sisältö:
- Mentorointi ja vertaisohjaus
- Kulttuurienvälinen viestintä
- Työn hakeminen ja osaamisen markkinointi
- Osaamisen jatkuva kehittäminen
- Suomalainen työkulttuuri
- Työntekijän oikeudet ja vastuut
- Ammattiliitot
- Kielen oppiminen ja oppimisen tuki työpaikalla
Koulutuksen päättyessä osallistujilla on ajankohtaista tietoa työelämästä Suomessa, kulttuurienvälisestä viestinnästä, vertaisohjauksesta ja mentoroinnista sekä käytännön menetelmiä, joita voidaan hyödyntää työpaikoilla ja organisaatioissa. Osallistujat voivat toimia mentoreina muista kulttuureista tuleville työntekijöille tai työnhakijoille ja siten helpottaa heidän sitoutumistaan työelämään ja työyhteisöihin. Osallistujat voivat opastaa työyhteisöitä tai organisaatioita mm. vieraskielisen työntekijän kielitaidon tukemisessa sekä tuoda omaa osaamistaan koko työyhteisön tai organisaation hyödyksi. Osallistujien osaaminen tukee työyhteisöiden monimuotoistumista.

Uutta materiaalia elintarvikealan opetukseen
Osaamisenpaikan materiaalipankki on täydentynyt Päijät-Hämeen liiton rahoittaman VILJO – ohjausosaamista Viljaklusterin toimialoille -henkkeen materiaalein. Opettajille suunnatussa osiossa on paljon selkokielistä materiaalia maahanmuuttaneiden opetukseen. Teemoina mm. elintarvikehygienia, henkilökohtainen hygienia, huoneistohygienia, työturvallisuus, leipomon koneet ja laitteet, leipomoalan työtehtävät sekä materiaalia ammattikielen opiskeluun n. A2.1-tasolta alkaen.
Tutustu, hyödynnä ja jaa vinkkiä eteenpäin!
Seuraa meitä Facebookissa!
Osaamisenpaikka päivittää aktiivisesti Facebook-ryhmäänsä ja nostaa sinne myös sisältöä osaamisenpaikka.fi -sivustolta. Jos et vielä seuraa meitä Facebookissa, klikkaa itsesi sinne pikimmiten! Sitä kautta meidät myös tavoittaa näppärästi. Löydät meidät siis nimellä osaamisenpaikka tai alla olevan painikkeen kautta. Seurailemisiin!
Esme auttaa työnantajia ja työntekijöitä kohtaamaan toisensa
ESR+ -rahoitteinen Esme-hanke järjestää erilaisia kohtaantotilaisuuksia, joissa työnantajat ja maahan muuttaneet työnhakijat voivat tavata toisensa.
Hankkeen ensimmäinen tapahtuma järjestettiin huhtikuun puolivälissä Salpauksessa. Töihin siivousalalle -tilaisuudessa toisensa tapasivat kaksi siivousalan yritystä sekä yli 20 alalle pyrkivää maahan muuttanutta työnhakijaa. Osalla hakijoista oli ennestään koulutusta tai työkokemusta alalta, osa oli uusia alasta kiinnostuneita. Tilaisuudessa jokainen työnhakija pääsi työhaastatteluun molempien yritysten kanssa.
Yksi haastattelijoista oli Päijät-Hämeen Laitoshuoltopalveluiden Eija Rossi:
Tilaisuus oli antoisa kokemus ja se oli hyvin järjestetty. Tapahtuman alkuun saatiin hyvää tietoa hankkeesta ja hanketta voidaan varmasti hyödyntää myöhemminkin.
Nyt kesän kynnyksellä yrityksellä ei ole tarvetta juurikaan uusille työntekijöille, sillä esimerkiksi monet koulut ovat kiinni. Mutta Rossin mukaan he osallistuisivat tapahtumaan mielellään uudelleen, jos tällainen järjestettäisiin syksyllä, kun yritys tarkastelee uudemman kerran rekrytointitarpeitaan.
Kaikkiaan paikalla olleet haastattelijat pitivät tällaista kohtaantomallia hyvänä ja opettavaisena kokemuksena myös itselleen.
Rauhaa puhumiseen
Haastattelut toteutettiin parin, kolmen hengen ryhmissä, jolloin työnhakijat saivat tukea toisistaan sekä aikaa ajatella vastauksiaan rauhassa suomeksi. Tutun tai hiukan tuntemattomammankin kaverin kanssa sai yhdessä kohdata haastattelijat. Ryhmät pyrittiin muodostamaan kielitaitotaso huomioiden, jotta jokainen saisi puhua suomea rauhassa omalla kielitaitotasollaan. Muutamat hakijoista eivät ole opiskelleet vielä suomea ja heidän kanssaan haastattelut käytiin englanniksi.
Tilaisuuden osallistui myös Liubov Veremeienko, joka etsii osa-aikatyötä opintojen oheen:
Minulle se oli hyvä kokemus ja hyvä mahdollisuus harjoitella. Haastattelu vähän jännitti, mutta kun haastattelu alkoi, jännitys meni pois. Haastattelija oli ystävällinen.
Usein haastattelut ovat yksilöhaastatteluja ja parihaastattelu on myös Liubovillle uusi kokemus:
Se oli mielenkiintoista. Minä kuuntelin, mitä toinen työnhakija kertoi ja se auttoi. Minulla oli aikaa miettiä, mitä voin kertoa vähän paremmin.
Valmennusta ennen kohtaamista
Esme-hanke tarjosi hakijoille mahdollisuuden osallistua valmennukseen ennen tilaisuutta. Valmennuksissa hakijat tekivät visuaalisen CV:n, opiskelivat työelämän pelisääntöjä ja sanastoa sekä harjoittelivat kertomaan osaamisestaan suomeksi. Lisäksi ennen varsinaista tilaisuutta osallistujilla oli mahdollisuus harjoitella haastattelutilannetta kahdessa työhaastattelusimulaatiossa itselleen vieraiden haastattelijoiden kanssa.
Tukea työn alkaessa
Myös työn aloittamiseen on tarjolla tukea tarvittaessa. Hanke voi valmentaa työn saaneita työnhakijoita esim. työelämän digitaalisten välineiden käytössä tai olla tukena työn alkumetreillä perehdytyksessä. Lisäksi hanke voi tarjota työyhteisöille valmennuksia mm. monimuotoistumiseen tai selkokielen käyttöön liittyen sekä esimerkiksi selkokielistää perehdytysmateriaaleja.
Lue lisää palveluistamme yrityksille


Uutta materiaalia maahan muuttaneille osaamisenpaikassa!
Uutta materiaalia tarjoilla! EU-rahoitteinen kansainvälinen Bridges-hanke julkaisi uutta interaktiivista oppimateriaalia alkeistason suomen opetukseen sekä yhteiskunta- ja työelämätaitojen opiskeluun. Materiaali sisältää suomen kielen opiskeluun sanastotehtäviä 12 oppitunnin verran, materiaalia digitaitojen opiskeluun 6 oppitunnin verran, kansalaistaitojen opiskelumateriaalia 5 oppitunnin verran ja työvalmiustaitoja 5 oppituntia. Materiaaleihin pääset osiosta Maahanmuuttajille (Opiskele suomea, Digitaidot, Arki Suomessa, Töihin Suomessa) tai alla olevan linkin kautta. Opiskeluiloa!
Lahdessa pohdittiin maahanmuuton nykytilannetta ja tulevaisuuden näkymiä
Sibeliustalolle kokoontui torstaina 17.8.2023 yli 100 maahanmuuttotyön ja eri alojen asiantuntijaa Päijät-Hämeestä ja eri puolelta Suomea. Tilaisuudessa esiteltiin kolmen maahanmuuttoa edistävän hankkeen tuloksia ja paneelikeskustelussa peilattiin tulevaa. Hankkeiden päätöstilaisuuden yhteisenä teemana on Kansainvälistyvä Lahti – tukea vieraskielisille.
Tilaisuuden pääpuhujana on tutkija Pasi Saukkonen, joka puhui maahanmuuton nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä. Saukkonen on maahanmuuttoon erikoistunut tutkija.
Paneelikeskustelussa haetaan eväitä, miten tästä eteenpäin. Saukkosen lisäksi keskusteluun osallistuivat Lahden kaupungin maahanmuuttotyön asiantuntija Anne Saloranta, Koulutuskeskus Salpauksesta opetusalapäällikkö Kyllike Ladva, Lahden seudun työllisyyden kuntakokeilusta palveluesimies Marja-Liisa Väisänen. Tilaisuuden avasi Lahden kaupungin elinvoimajohtaja Henna Eskonsipo-Bradshaw.
Lahden kaupungissa on toiminut elinvoima- ja työllisyyspalvelujen hallinnoimana kaksi maahan muuttaneiden kotouttamista ja työllistämistä edistävää hanketta, Access Alipi ja Lahden OSKE sekä Koulutukeskus Salpauksessa Bridges -hanke.
Salpauksen maahanmuuttajakoulutuksen Bridges-hanke on tuottanut interaktiivisia verkkokursseja, joiden kohderyhmänä ovat erityisesti maahan muuttaneet ja vanhemmat ihmiset. Hankkeen rahoittajana on EU:n Erasmus+-ohjelma koulutukselle.
Access Alipi -hankkeessa on kehitetty maahan muuttaneiden ohjaus- ja neuvontapalveluita Päijät-Hämeessä sekä monikielistä viestintää.
Lahden OSKEssa on mallinnettu maahanmuuttajien matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluja työnhakuun ja opiskeluihin liittyen sekä kartoitettu kielikoulutuksen tarvetta.
Access Alipi – ja Lahden OSKE –hankkeet ovat saaneet rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriöltä ja Ely-keskukselta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöltä.


Tilaisuuden esitykset ovat löydettävissä täältä:
Maahanmuuton nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät
Bridges-hanke (päivitetty linkki hankkeen materiaaleihin: BRIDGES Projekti – Suomi – Oppimisympäristö (bridgesproject.online)
Uusi osio julkaisu Osaamisenpaikka.fi!
Kotoa kotiin -hankkeessa (AMIF) on kerätty Osaamisenpaikka-sivustolle uutta materiaalia helpottamaan Suomeen kotoutumista ja yhteiskuntaan tutustumista.
Uusi osio löytyy kohdasta MAAHANMUUTTAJILLE > Arki Suomessa.
Osio on materiaalipankki, johon on linkitetty materiaalia monilta eri sivustoilta ja lisätty myös hankkeessa ja sen yhteistyöhankkeessa (Osallistava turvallisuus maahanmuuttajille) tuotettua materiaalia.
Käyhän tutustumassa: https://osaamisenpaikka.fi/arki-suomessa/ ja ota yhteyttä Kotoa kotiin -hankkeeseen tai [email protected] jos sinulla on kehitysideoita tai vinkkejä hyvistä materiaaleista!